maanantai 27. heinäkuuta 2009

Kalajuttuja (jotka ovat oikeasti marjastus- ja sienestysjuttuja)

Olin viikonloppuna mökillä. Tokihan siellä piti mustikoida, kanttarelloida ja hyttystää.


Mustikoita oli niin paljon, että vuoden hillot olisi saanut helposti tällä tavalla: valelee itsensä sokerilla, kaatuu pusikkoon ja kaapii iholle murskaantuneen marjat purkkiin. Purkkiin tarra jossa lukee "Ainon ihon mustikkahillo 2009".


Valele itsesi bensalla ja koskettele sytytettyä tulitikkua jonka jälkeen kaadu pusikkoon: tadaa, kanttarellipaistos on valmis! Sillä näin paljon siellä oli kanttarelleja, huh huh. Halutessasi kieriskele vielä limessä. Suola hoituu sillä, kun hikoilet ollessasi tulessa. Se on nimittäin hitsin kuumaa se tuli.


Hyttysten määrän liioittelu ei tässä ole tarpeen: niitä oli nimittäin niin paljon, että ne alkoivat paikoin muodostaa keskittymiä, jotka olivat tiheydeltään suurempia kuin mustan aukon keskus. Useimmiten nämä massakeskittymät esiintyivät aika saatanan lähellä minua.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Väsymyksen kuvaus

Tällaista on olla väsynyt: silmät haluavat painua alas ja pysyä siellä. Aivot haluavat mennä lepotilaan (niin kuin tietokoneet, tiedättehän! Ha ha ha ha!)

Sitten huomaatkin, että olet töissä eikä voikaan nukkua. Paitsi jos menee vessaan mutta se ei ole kauhean eroottista.

Pasianssi on hauska peli koska siinä ei ikinä voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Paitsi silloin, kun on käynyt jo pakan läpi eikä mikään mene mihinkään ja menet vain samaa pakkaa läpi ikuisesti ja ikuisesti, kunnes tajuat, että ne kortit eivät tosiaan muutu.


Mutta jos lopetat niiden läpikäymisen, et enää käy niitä läpi ikuisesti.


Lempipelini:
Spider-pasianssi
perus-pasianssi vegas-modella ja yhden kortin nostolla


Omituista: tummunut avokado.

Ärsyttävää: ärsyttävät ihmiset ja asiat ja joku sana

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Asioita, joita en voi koskaan

Seuraavaksi haluaisin kuvailla hieman omaa loogisesti etenevää järjenjuoksuani. Se ei nimittäin aina etene loogisesti. Päinvastoin: se hortoilee vaihtelevilla nopeuksilla seiniä ja tikapuita ja verkkoja muita esteitä päin. Sen toilailuille on aika hauska nauraa, joten nauran itse aika usein. Varsinkin kun on tylsää. Ja tylsäähän on usein.

NIMITTÄIN...

Joskus on joku juttu, jota kutsun tässä tekstissä ovelasti nimellä Juttu X. Joskus sellainen X saattaa olla juttu, josta huomaan pitäväni. Sitten huomaankin, että eisaatanajokumuukin! Sehänonmuotia! Eisaatana! Äkkiäaivoleikkaukseenpoistamaansiitätykkääminen!

Syytän kaikesta nimeäni. Ainouden harha on siinä, että kuvittelee olevansa uniikki kaikessa. Esimerkiksi kukaan ei varmastikaan hengitä tällä tavalla. Tai pue tällä tavalla työunivormua. Tai pue eilisen likaisia sukkia töihin. Tai virtsaa.


(En kyllä virtsaa juuri tällä hetkellä, jos niin luulitte.)


(Blogimummon välihuomautus: Pitääkö aina puhua ulosteista ja muusta rumasta? Eikö voisi puhua kukkasista ja niityistä niin kuin blogin nimikin lupaa?)

NO NIIN, ASIAAN!

Kaikki lähti siitä, kun luin muotiblogia, jossa oli kaikkea siistiä. Siistit jutut olivat semmoisia, että olisin voinut itse ajatella semmoisia ja ehkä olinkin. Ei vain ikinä ollut tehnyt tai ostanut mitään niistä kivoista jutuista pääasiassa siksi, että olen A) helvetin pihi B) laiska C) köyhä D) omituisten ongelmien valtaama.

Ehkä kaikki johtuu vaan kilpailuvietistäni, joka ei ole ihan terve. Miksi tehdä mitään, jos ei voittaa eli PUKEA JUMALAUTA JOTAIN VAATETTA PÄÄLLE EKANA ENNEN MUITA?! :D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D:



lisäys:

Luin Marguerite Duras'n Rakastajaa ja siinä päähenkilö pitää semmoista miesten vanhaa olkihattua. Näin sieluni silmin sellaisen ihanan lättänän oh oh pakko saada. Kun aloin guuglaa, löysin tämmöisen kuvan

kuvatekstinä jotain "tänä vuonna tämmöne on niiiin pakko olla tämmönen".
SNYHHHH YNGHH m
muoti pilaa kaiken

torstai 2. heinäkuuta 2009

no soree

Joku on täällä näköjään puhunut paskaa kesästä. Aika paksua touhua tuommoinen. Kesä on nimittäin meidän kaikkien kaveri niin on se aika ilkeää tuolla tavalla selän takana haukkua jossain inter net blogissa.

Nyt kyllä pyydän anteeksi ennen kuin kesä suuttuu eikä enää hengaa kanssamme.

Anteeksi kesä! Olet ihana. En vihaa sinua. Olet kiva, kun annat kasvien kasvaa ja ihmisten ruskettua. Ei kanneta kaunaa! Tule ensi vuonna kans.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

KESÄVALITUS



Nyt on kesä. Kesän pitäisi olla muka kiva mutta se ei ole. Sanoin vielä itselleni muutamia kuukausia sitten, että onpas kiva kun on kesä ja aivan ihanaa hei, bailataan. Enää en ajattele niin. Vihaan kesää.



Jos saisin valita, kumpi on parempi: kesä vai syöpä, en ihan heti sanoisi kyllä kesää. Odottaisin hetken ja sitten vasta sanoisin: kai se kesä on parempi, koska syöpään kuolee. Toisaalta kesä aiheuttaa syöpää, koska silloin usein paistaa aurinko ja aurinko aiheuttaa syöpää. Silti kesä ei ole yhtä kuin syöpä, joten kyllä se kesä olisi parempi.



Syöpä voi olla joskus kivakin eikä siihen välttämättä kuole. Esimerkiksi olisi ihan kiva jos olisi hassun muotoinen luomi, vaikka pepun muotoinen. Silloin saisi nauraa. Ja jos vaikka haluaa kuolla, on syöpä semmoinen hieno kuolintapa. Nolompaa olisi kuolla esim. siihen, että laittaa muovipussin päähän ja unohtaa sen siihen.



Miksi tämä kesä on niin perse:

-Olen kipeä juuri kun on parhaat ilmat ja bailuu.

-Kaikki bailut menevät päällekkäin ja sitten ei taas ole mitään vuosiin. Silti kaikki vaan bailaa paitsi minä koska olen kipeä. PERKELE, ÄLKÄÄ BAILATKO!

-En ole niin kipeä, että hakisin saikkua eli joudun olemaan TÖISSÄ kun kaikki muut vaan bailaa!

-En ole ollut kännissä melkein kolmeen viikkoon. KESÄLLÄ PITÄISI OLLA KOKO AJAN KÄNNISSÄ!

-Kaikilla muilla on hauskaa EI SAA OLLA HAUSKAA!

-YHYY YHYY vine vine KAIKKI MUUT YHYY EN MINÄ BUHUU SNIFF