sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Tietoa

Nyt tarvitsen hetkeksi tätä blogia. Ihan tyhmää pitää muka jotain "taukoja". Ihanku jonkun matkapäiväkirjan pitäminen olisi sama kuin kukkaset ja niityt, muka.

Asiani koskee tietoa.

Tuntuu, etten tiedä enää mitään enkä luota enää mihinkään, mitä pääni sanoo. Havahduin tähän, kun tajusin katsoneeni Wikipediasta, mitä ovat Pohjoismaat. En nimittäin ollut varma, onko Suomi yksi niistä. Mitä jos meille koulussa on vain sanottu niin, koska suomalaisilla on niin huono itsetunto, jota pitää pönkittää uskottelemalla, että olemme osa jotain siistiä jengiä? Oikeasti tämä jengi ei halua olla meidän kanssamme missään tekemisissä, koska puhumme ihan ihme kieltä ja juomme liikaa viunaa.

Wikipedia sanoi, että joo, kyllä kuulutaan.

Miksi ihmeessä epäilen jotain tällaista tyhmää


itsestäänselvää (???) asiaa,

joka opetetaan ala-asteella?

Olen tainnut alkaa kyseenalaistaa asioita vähän liikaa. Hajottavaa. Ehkä pitää alkaa toistella itselleni jotain sellaisia asioita, jotka ovat ainakin minun elämäni kannalta pysyviä. Mantroja.

Hauki on kala, Aurinko on tähti, vesi on märkää tai tosi kylmää tai tosi pientä, minulla on käsiä. Äh, viimeinen ei välttämättä ole.

Miksi niin harmilliset harva asia on pysyvä? Haluan, että aina on samalla tavalla. Paitsi huonot asiat voisivat muuttua.

Typerät ihmiset.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Blogibloggaamista taas

Pitääkö minun aloittaa uusi blogi, kun matkustan sinne Ulkomaille? Varmaan pitäisi. Sitten minulla olisi kaksi huonosti hoidettua blogia.

Olisinpa ahkerampi. Käytän aina laiskuuttani tekosyynä laiskuudelle, ihan kuin se olisi jokin luonnonvoima.

Oletan aina, että kaikki ymmärtävät puolikkaasta...

Kunhan on suunnilleen. Sisältää informaation.
Terve, plaa plaa.
PLAA PLAA:::.___________________________._:::::

maanantai 23. elokuuta 2010

Hei hei vanha vuodenaika, tervetuloa uusi

Sitä vaan meinasin, että onpa kiva kun tulee syksy.

Ei ole. Tapahtuu muutoksia. Se on pelottavaa.

Muutan ulkomaille. Pe-lot-ta-vaa.

Minulla on uusi pesukone. Pe-lot-ta-vaa.

Minulla on käsiä. Huuuuuuiii.

En ole aineissa.

Olen alkanut kirjoittaa nykyään aina tällä tavalla joka toiselle riville. Onpa kauhean taiteellista. Oikeasti se johtuu vaan siitä, ettei minulla ole enää sellaista "oikeaa" sisältöä kuten tässä tai tässä

että vittu vaan teillekin. Saan kirjoittaa ihan miten itse haluan, minä! Öö. Kyniä. Olen ihastunut. Suomalaisia omenoita saa kaupasta. Selkävaivat vaihtelevat. Pidin kesästä. Tulen ikävöimään Suomea.

Ensi kerralla sitten oikea keksitty aihe.

Tässä ruma homoperhonen joka tunkeutui huoneistooni.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

TOP 5 paikat, joissa ei ikinä tarvitse käytä

Tennispalatsin naistenvessan viimeinen koppi

On liian kaukana. Lähempääkin löytyy tyhjiä.


Thaimaa


Hyvin feikattavissa: käärmeviinaa vastaavan juoman saa vironvodkasta ja kastemadoista, biitsien urhot löytyy Itäkeskuksen uimahallin porealtaasta ja sekistellä voi Alppipuistossa. Vaimoja ja hierojia tarjoaa Pump Pai Lee erotic masäääsh.


Liettua tai Latvia

Riittää, kun käy toisessa. Ne on ihan samanlaisia. Toisen raha lati, toisen liti (tarkista wikipediasta, saatoin huijata), autot menee samallapuolella, baareissa soi yhtä huono musiikki.


Amsterdamin Van Gogh -museo
Siellä on vaan vitusti niitä kukkia ja niidenkin edessä jonoa. Paremmin näet internetsistä.


Riihimäki
Siellä voi lähinnä käydä katsomassa, millaista Riihimäellä. Siellä ei ole minkäänlaista. Asemalla voi fiilistellä, miten vähän junia menee ohi.



Kertokaa lukijat lisää turhia paikkoja, niin saan komsuja.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Ihmiskipuja

Elämä on kovin vaikeaa. Tai siis, öö. Kuinkahan selventäisin asiaa kertomatta oikeastaan mitään itsestäni, HMM HMM?

Elämä on joskus kovin vaikeaa. Ei kuitenkaan aina. Ette kuitenkaan ennen tätä tienneet.

Varsin älykästä keskustelua itseni kanssa, eikö totta?

Voisin käyttää lääketieteellistä oiretta vertauksena.

Minulla on selässä joku ihme puoskarit-sanoo-sitä-nikamalukoksi-terveisin-tiedelehden-keskustelupalsta. Ollut jo päälle kuukauden ja se on varsin kivulias ajoittain. Herään aina aamulla siihen, että henki ei ihan kuluje voe voe ku selekää koloottaa.

Syy tälle oireelle on joku virheellisesti tehty liike tai kasauma liikkeitä tai liikkumattomuuksia. Joku juttu tai monta juttua tai liian vähän juttuja.

No, ihmissuhteissa on vähän sama asia. Joskus tekee jonkun ihmisen suhteen kasan vääriä liikkeitä, yhden ison klik-klonk-pikajumitusliikkeen tai liian vähän liikkeitä. Esim. a) on aina vähän ilkeä, b) on kerran isosti ilkeä tai c) jättää huomioimatta. Lopputulos on lukittunut ihmissuhdenikama, joka voi olla kipeä ja aina ajoittain muistuttaa itsestään.

Jos nikama on sellaisessa paikassa, ettei sitä usein tarvitse, ei se niin kauheasti välttämättä haittaa. Sen voi vaan antaa olla jumissa mutta välillä olla sillee ainii toi oli kipee. Ihmissuhdenikaman voi antaa olla lukossa, jos ei vaikka kohtaa jotain ihmistä kauheasti.

Sitten joskus se onkin vähän häiritsevässä paikassa ja sitten pitää vaan päättää, haluanko kestää kamalaa kipua vai hoitaa homman pois alta. Voi mennä vaikkapa fysioterapeutille ja pyytää sitä klonksauttamaan nikaman kuntoon. Joskus sitä ei kuitenkaan saa tolleen sormenräpäyksellä hoidettua ja menee ns. RAHAT HUKKAAN ja sehän vituttaa.

Sitten voi kokeilla jotain omia konsteja, jotka saattaa toimia tai olla toimimatta tai jopa pahentaa tilannetta.

Eniveishau kyllä sitä jotenkin kannattaa hoitaa tai ainakin miettiä, mistä se semmoinen nyt johtuu. Syy sille on kuitenkin joku väärä tapa tehdä juttuja.

On harmi, jos se toinen puoli onkin enemmän jumissa eikä halua tehdä asialle mitään. Nyyhkel. Sitten voikin ottaa puukon, kaivaa nikaman irti selästä ja tehdä siitä nikamakeittoa, nam nam. Aina on ratkaisu.

torstai 15. heinäkuuta 2010

TORSTAI

Tänään on torstai. Torstai on ruskeanvalkoinen sana. Torstai sijaitsee keskiviikon ja perjantain välissä. Torstain etäisyys viikonlopusta on yhtä pitkä kuin tiistailla.

1 T 2 O 3 R 4 S 5 T 6 A 7 I (vrt. 1 T 2 I 3 I 4 S T 5 A 6 I )

Torstaissa on siis yksi kirjain enemmän kuin tiistaissa. (En osaa laskea ilman vippaskonsteja, koska on torstai.)

Ennen torstai oli melkein yhtä paska päivä kuin tiistai mutta sitten joku päätti tehdä siitä uuden pikkulauantain eli keskiviikon. Kaikki siistit tyypit juovat alkoholia ja vetävät piriä torstaisin, siis.

(Tämä saattaa olla vanhentunutta tietoa. En tiedä. En seuraa muotia. Muka.)

Tässä kuva torstaista vuoden 2007 assyilla:


Minulla ei oikein ole omaa mielipidettä torstaista. "Päivä missä muutkin", "torstai on toivoa täynnä", "Tuttu juttu show tulee tänään".

Tänään ei oikeastaan ole torstai, koska perjantai on vapaata. Niinpä oikea perjantai korvaantuu lauantailla ja torstaista tulee perjantai. Jos tämä olisi oikea torstai, voisin tunnustella, miltä torstai tuntuu. Nyt voin vain feikata.

Mutta enpä tee sitä, jotta voin tämänkin kirjoituksen lopettaa kuin seinään, töks.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Mistäköhän tänään valittaisin?

1. Hedelmättömyys: Olen töissä, eikä minulla ole yhtään hedelmää eväänä. (En laske avokaadoa) Kyynel. Räkää. Valuvat työpaidalle, joka on jo likainen. "Kolleegat" paheksuvat.

2. Prince of Perse (elokuva): Jakegyllenhaalilla oli liian isot lihakset. Tapeltiin liikaa, ei pantu. On varmaan ihan söpö peli. (Provosoitukaa sanasta söpö.) Naapurinörtit haisivat hielle, mikä ei seksuaalisuudestaan huolimatta pelastanut elokuvanautintoa. Tykkäsin karkeistani ja tästä kirjoittaminen palautti mieleeni muiston vain-vähän-avatusta limpsapullosta laukussani. Kiitos, tämä korvaa hedelmättömyyden. Annan arvosanaksi 8 kaikkine näine puolineen.

3. GDA:n annoskoot.

4. Kesä on ollut niin kiva, etten jaksa siitä valittaa vaikka olenkin nyt töissä ja minulla on joku kipeä nivellukko ja sen poistaminen maksaa enkä saa tarpeeksi rahaa kun ei ole tarpeeksi töitä vaikka olenkin koko heinäkuun töissä ja pitäisi olla katkera. En ole. Valitan siitä, että pitäisi olla katkera.

5. Eräs oravanpyörä on rakennettu seuraavista palasista: On kesä -> kaikki muut lomailevat -> minulla on tylsää -> kirjoitan blogiani -> kukaan ei lue sitä, koska ovat lomalla ja koska kirjoitan vain tylsyydestä -> minulla on vielä tylsempää -> kirjoitan blogiani aina vain enemmän ja tylsemmin -> kaikki lukevat sitä koko ajan vähemmän ja mitä enemmän kirjoitan, sitä vähemmän he jaksavat sitä palatessaan lukea. Niinpä näin kirjoittamalla ajan kaikki pois, hus pois lukemasta. Elämä on sitten törkeää.

6. Olen saanut uusia lemmikkejä sokeritoukkien lisäksi. Tällä kertaa kaverit löytyvät keittöistä: banaanikärpäsiä + jauhokuoriaisia. Vihaan niitä, siksi tapan. Banaanikärpästen tappaminen: suljettu biojäteastia, pöytien raivokasta pyyhkimistä, vesi-fairy-sokeri-ansoja. Jauhokuoriaisten tappaminen: kaikkien leipien poisheittäminen, hukuttaminen, huutaminen.

Vihaan niitä. Vihaan.

Vihaan.



Paljon.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Mummoblogi


Hyvä ainorotta, miksi koette olevanne mummo?

No, kaikki lähti siitä, kun kerran ostin Ecco-kengät. Ne olivat kamalan mukavat. Niinpä minusta tuli mummo.

Millä muulla tavalla mummous näkyy arjessanne?

Voi kuule, hyvin monella tapaa. Hyvin monella.

[pitkä, noin vartin pituinen hiljaisuus]

Onko Teillä lapsenlapsia?

Ei tietääkseni.

Ettekö sitten tienneet, että mummous alkaa vasta ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä?

En, enkä usko tuollaisiin väitteisiin. Pidän tuollaista asennetta hyvin seksistisenä.

Anteeksi, yritin vain provosoida, jotta olisi tullut mielenkiintoisempi haastattelu. Olette kuitenkin liian viisas astumaan lankaani.

Niin olen.

Kuinka voisin ikinä korvata tämän törkeyden? Tunnen niin kovaa mielipahaa itseni takia.

Voit aina kehua minua, kehua paljon.

Olen huono keksimään kehuja, varsinkaan omalle sivupersoonanalleni. En ole ihan vielä ymmärtänyt näitä meidän roolejamme.

Aina voi kehua ulkonäköä.

Olette niin kaunis.

Niin olen.

[Pitkä, noin kymmenen minuutin painostava hiljaisuus.]

Tässäkö tämä oli?

Kyllä oikeastaan. Olen vähän väsynyt.

Hyvä on, hyvästi sitten. Äläkä unohda ladata kuvaa.

Hyvästi. Ja anteeksi.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kesäterveisiä Suomenniemeltä suomenkielellä

Anteeksi ahkerat lukijain, etten ilmoittanut kesälomastani. Tiedän, että kirjoitustaukoni takia moni teistä sortui taas herskaan ja piriin ja crackiin ja muihin hauskoihin nistiläppähuumeisiin.

Joskus taiteilijan on kuitenkin saatava vain purjehtia vailla päämäärää, elää hetkistä eloa vailla netin häivääkään.

Ja voin kertoa

Internetin ulkopuolella on elämää.

Hyttysiä, koppiksia, sarvijaakkoja, muurahaisia, hämppiksiä, kukkia, puita, merilevää, kiinalaisia sotilaita, ampiaisia, sieniä, särkiä, avaruusolentoja, naavaa, kääpiä, lisää hyttysiä,

nyt menen syömään.
Terve.
Eikun loppu, kuten aina. Ei pilata hienoa jatkumoa.
Loppu.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Kahdenvälisiä juttuja

Tiiätteks ku on sellasii juttui

en tiiä tiiätteks ku oon vaan mä enkä kukaan muu

et ku

esim. lähettää sähköpostia tai panee

ni ei ikinä voi oikein tietää

MITEN MUUT SEN TEKEE

voi vaan kattoa miten se toinen tyyppi vastaa

mut kukaan ei kehtaa kertoa

ONKS SE NORMAALIA

miten pitää vastata

voi vaan lukea jostain "Näin kirjoitat kauniin sähköpostin" -oppaasta tai COSMOST

Sit niissä on aina vaan et

Joo uulalaa, jokainen sähköposti on lopetettava Sinua ikuisesti rakastaen

ja paneminen Uhkea perspano kolmen wrestlermiehen kanssa

niin PALJONPA AUTTAA
KIITTI VAA

torstai 10. kesäkuuta 2010

Iltaa

No moi. Tässä on nyt tällainen kello 2:30 kirjoitettu

REHELLINEN


PERKELE

blogikirjoitus.

Kuunnelkaa tätä biisiä kun luette.



Joo en osaa vielä laittaa linkkejä.

Noniin, fiilis meni ihan kun säädin ton linkin kaa.

Ei se mitään. Keksitään jotain, taas.

Ainiin, tää biisi.

Aika surullista tää elämä.

JOU

Jotku jengit on vitu köyhii ja joillain on rahaa

JOU
JOU
JOU

BITCH
(Bitsch auf deutsch)

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kielilläpuhun


Diudiudiu, en jaksa tänään oikeata sanoja, siispä vaan keksin niitä. Jalsue eli ja lauserakenteita.

YK, Yksittäisiä Kanaloita
Koira
Lörppä hiushuurtuma
Körppä

Eikun nämähän on melkein ihan oikeita, jo. Paskaa.

Kiroillaan lisää. Kun kerta aloitettiin. Kulli, palli, kyrpävyö. Muita sukupuolisanoja.

Onko olemassa joku hyvä kirosana, joka ei ole ruumiinaukko, -lisäke, -erite tai uskonnollinen juttu tai

On vähän sellainen sadunkertomis

olo.


Ihan perseestä kun nykyään kaikki kirjoittaa väärin sanat tahallaan liian kauas siis ei yhdyssanoina. Niin ei siinä sitten ole enää mitään hauskaa. Mistä tietää, kuka on oikea juntti, kuka vaan feikkaa olevansa fiksu, joka esittää olevansa tyhmä vaikka oikeasti onkin tyhmä? Aika paha aivopähkinä, eikö?

Ei oikeastaan.



Nyt olen ihan rehellinen.

Nyt en enää.

Nyt taas.

Tämän blogin taso laskee kyllä vähän liian adverbisti. Ei olisi pitänyt alkaa stalkata. Aina näin käy.

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Ruoka-arvostelijakriitikkotyyppi hommanen

Puin tänään ylleni tekoviikset ja ylösalaisen sanomalehden. Asussani lähdin sitten Maailma kylässä -festivaaleille tekemään ruokakritiikkitaustatyötä. Valepuku oli välttämätön, sillä kaikki, jotka rahaa ruokaan vaihtavat, tuntevat naamani varmasti tämän äärettömän suositun blogini kautta.

Jälkikäteen ajatellen valepuku olisi kannattanut jättää kotiin tai mielikuvitukseen, mihin se oikeasti kyllä jäikin, koska... koska... koska... sain pahaa ruokaa.

Viimekertaisen Vietnam-pettymyksen jälkeen halusin todella saada jotain supernannaa naminami slurpslurpruokaa ja halusin siksi ensin kiertää kaikki lukemattomat ruokakojut ja tehdä VERTAILUJA. Päädyin puolentunnin ihmistentörppimisen jälkeen kurdiruokaan, kun se näytti nannalta ja siinä oli viinilehtikääryleitä ja jotain kaikkea kivan näköistä.

Sain paljon, paljon, paljon, paljon, todella paljon RIISIÄ.

Oli paistettua riisiä, joissa oli hernemaissiporkkanaa. Oli viinilehteen käärittyä riisiä. Oli kaalen sisään tungettua riisiä. Ja koska tässä ei ollut tarpeeksi riisiä, oli sitä myös saatu sipulin sisään. Riistä vaan.

Ei se pahaa ollut mutta kilo riisiä.

Ei.

Ole.

Paras juttu.

Jos olisin voinut jotain tunteita tämän riisimäärän jälkeen tuntea, olisin varmasti ollut melko vihainen.

Sitten tajusin.
Kun on maailma kylässä niin sitten syödään niinku maailmassa.
Ja suurin osa maailman ihmisiä syö aika paskaa ruokaa.
Suuri osa syö pelkkää riisiä.

ETTÄ EIPÄS VINEILLÄ PERKELE
Afrikassa lapsilla ei ole kenkiä
Köyhät kyykkyyn



Tässä kuva ruuasta. [x] liittyy [x] ei liity [x] liite [x] liitää [x] liikaa

P.S. Näin siellä Pekka Haaviston. UU. UUUUU. UUUUUUUUUUUUUUU.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Horoskooppeja

Haluaisin tehdä valituksen johonkin viralliselle tasolle. Eikö Auringon fuusioreaktioita voitaisi käydä säätelemässä silloin, kun Suomessa on kesä?

On nääs varsin inhoittavaa, kun ei kesäöisin uni maita. Ajatus harhaa.

Ajattelin aloittaa sellaisen Henry Miller -tyylisen kesäblogin, kun olen kerta persaukinen. Vastaanotetaan ilmaista viinaa, lounaita ja huoria.

Seuraavaksi tuolla "Mitä kirjoitan seuraavaksi Suureen Blogiini" -muistipaperissani lukee "pöhlöä". En ymmärrä mitä se tarkoittaa, joten lopetan tähän.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Minä-miehen juttuja maaseudulta

Kaloja koitin tuossa taannoin onkia.

Eivätpä napanneet.

Yksiä perkeleitä.

Kalat.

Matojakin tongin.

Mullasta.

Siltikään.

Perkeleet.

Oli sitä muitakin elikoita.

Läskejä kimalaisia.

Lintuja.

Hyttynen.

Kylmäkin.

Hieman olivat kohmeessa.

Minä en kohmelossa.

Viimeksi yli viikko sitten.

Hyvä näin.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Blogilla maailman valloittajan käsikirka

Nyt paljastan kaikki salaisuuteni, jotta voitte alkaa kaikki kirjoittaa omia ja lopettaa tämän minun blogini lukemisen. Sitten voimme kaikki istua omissa poteroissamme ja lukea omia juttujamme. Ei tarvita enää internettiä!

Ekaksi: keksi sisältöä.

Helppoa kuin pirtukännit! Vaikkapa esmööös nytten näen edessäni parin käsiä, saippuakuplia, hiiren ja viinirypäleitä. Voisin kirjoittaa blogiini:
"Olipa kerran pari käsiä Saippuakuplamaassa, jossa hiirten oli lupa syödä pelkästään viinirypäleitä. Kädet suuttuivat tästä, poistuivat, eivätkä koskaan palanneet Saippuakuplamaahan. Käsien jättämä valtatyhjiö pysyi täyttämättömänä, kunnes eräänä päivänä saapuivat Jalat."

Tokaksi: tee paljon listoja. Ihmiset rakastavat listoja.

Osaan nykyään kirjoittaa pelkästään listoja.

Listoissa käytän:

* ranskalaisia viivoja
* aakkosia ja pisteitä
* aakkosia ja kiinnisulkuja
* numeroita ja pisteitä
* numeroita ja kiinnisulkuja
* tähtiä
* o-kirjaimia
* helposti keksittävää sisältöä
* muuta
* olisipa ranskalaisia perunaviivoja, namskis

Kolmanneksi: Laita kuva.

Tästä olen puhunut jo pitkään.
Blogi ilman kuvia on kuin... (seuraa lista)

* Saippuakuplamaa ilman käsiä
* minä ilman rahaa
* vihaisia faneja ilman vihattavia juttuja
* kreikkalaiset ilman kommunismia
* violetti ilman keltaista
* nolo vanha ihminen, joka ei osaa ladata itselleen Facebook-profiilikuvaa
* tämä kirjoitus (en jaksa ladata)

maanantai 26. huhtikuuta 2010

KEVÄTZEKKAUKSIA

Olen havainnut kevään saapuneen.
Päätelmäni perustan seuraaviin todisteisiin:

[x] kimalainen
[x] toinen kimalainen
[x] lumen katoaminen
[x] kukkasia (niityllä? Ei täällä Helsingissä kyllä mitään niittyjä ole.)
[x] Tokoinrannan kesäteatterin harjoitusten alkaminen
[x] Raamatussa luki
[x] ihmisten Facebook-statuksissa luki
[x] lisääntymiskokeiluja julkisilla paikoilla
[x] pimeyden katoaminen
[x] sulaa kamaa ympäri merta
[x] ihmiset puhuvat kesästä
[x] koko ajan
[x] rahat katoavat festivaalilippuihin
[x] mitkä rahat?
[x] opiskelu tyrehtyy omasta tai universumin tahdosta
[ ] joku juttu mihin ei tule raksia, jotta näillä rakseilla on joku syy olla täällä

Kevät on vähän kuin 17-vuotias: ei ihan.
Kevät ei myöskään inspiroi ihan kauheasti. Pitää vaan ihmetellä koko ajan. "Wau, vihreää ilmestyy noihin puisiin juttuihin". Siksi en jaksa nyt kirjoittaa keväästä enempää.

Kohta voin sanoa "Ich bin ein(e) Berliner(in)."
Tsirp tsirp.

Ainiin, sokeritoukat.
Niille kuuluu ihan hyvää. Kokoeroja havaittavissa runsaasti. Lyhin tuskin nähtävissä, pisin 15 cm.

No ei nyt sentään. Metrin se on. Se käy joka yö puremassa sänkyni jalkoja. Vältän vessakäyntejä tämän takia.

Laitoin sille päähän rusetin ja opetan sen hyppimään narua tuntosarvillaan. Kyllä tästä vielä hieno youtube-video saadaan, kunhan se laiska paska jaksaisi harjoitella.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Uutisia

Ajattelin alkaa kilpailla HS.fi:n kanssa tarjoamalla blogissani tuoreimpia uutisia, tuoreimmasta näkökulmasta eli minun näkökulmastani. Mukana on keskustelupalsta, johon myös Te, lukija, voitte osallistua.


Lokkijoukko hätyytteli pikkutyttöjä Tokoinrannassa


Perjantai-iltapäivänä Helsingin Tokoinrannassa kahden pienen tytön sipsinsyöntireissu päättyi ikävästi lokkijoukon häiriköinnin takia. Tytöt istuivat nurmikon kivireunuksella syömässä Taffelin Hot Rodeja (SPONSSEJA, TAFFEL?), kun yksi lokki kävi istumaan heidän viereensä lyhtypylvään päälle ja alkoi huutaa kavereitaan mukaan. Pian paikalla olikin jo hirmumonta lokkia, jotka huusivat kovaan ääneen, lensivät tyttöjä päin ja ulostivatkin varmaan. Tytöt huitoilivat lokkeja hetken pois mutta kohtasivat niin suuren ylivoiman, että joutuivat perääntymään. Tilanne päättyi 3-1 lokkien voittoon. Lokkijoukon johtajalla oli tumma pää ja hän puhui ulkomaalaisittain korostaen.

Keskustelu:

sivu [1]

Ha
Nimimerkki: Valveutunut
Kohta aivan varmasti tämäkin keskustelupalsta täyttyy rasistista kommenteista. Rasistit, olette pellejä!

JAAHAS
nimimerkki: Körtsy
Ennen ei kyllä kaduilla syönyt kun huorat ja merimiehet. Kello 17 oli ruoka kotona ja jos ei ollut niin sai äidiltä ja isältä piikkinahkaruoskaa koko viikonlopun. Taas näkee mitä "hyvää" EU on muka tehnyt.

Noniin
Nimimerkki: Herrkä mies
Onko tällainen uutisointi tarpeellista? En näe syytä miksi tällaista pitäisi kirjoittaa. Olen kylläkin sokea.

Niinpä
Nimimerkki: Myöskin Valveutunut
Todellakin, aivan varmasti siellä jo monen rasistin näppäimistö sauhuaa kun ei voi olla kirjoittamatta niitä rasistisia mielipiteitään joka paikkaan.

Kohta lentää
Nimimerkki: Kukka-Ville
Olen jo avannut sateenvarjoni odottaen tulevaa rasistisen paskan heittoa. Voisivat pysyä siellä Homma-Foorumillaan.

Golgatalla meidän syntimme anteeksiannettiin
Nimimerkki: Pihlajapuu
Jeesuskin anteeksiantoi lokeille heidän tekemänsä vääryyden. Kun anteeksiantaa lokeille, lokitkin anteeksiantavat sinulle. Silloin ei voi kuin kiittää ja antaa anteeksi, kaikille, iankaikkisesti, loputtomasti, anteeksi, annan anteeksi, kiitos, ole hyvä, onkohan tämä paikka vapaa, pliis, sori.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Tärkeää

Tällä kertaa minulla ei oikeastaan ole mitään asiaa. Varsin yllättävää, sanoisin ellen kirjottaisi. Tekisi mieli vaan laittaa erilaisia smaileja mutta se on tylsää ja teiniä.

Sain tänään hassuja mittareita kehoon. Ne mittaavat liikuntaa ja unta. En tiedä miten mutta toivottavasti ne eivät näe uniani. Olen nimittäin nähnyt aika rivoja unia viime aikoina.

Tai no, aina.

Oikeastaan olisi aika hauskaa, jos joku jaksaisi katsella uniani. Unethan ovat vähänniinku tekisi elokuvan, jota kukaan ei ikinä katso. David Lynchillä on varmaan kivaa, kun kaikki katselevat hänen uniaan. Tai sitten ihan perseestä. David Lynch on alkanut vähän ärsyttää minua viime aikoina. Ilman syytä.

Monet asiat ärsyttävät ilman syytä.

Haluan vain olla erilainen.

Er er er.

Mittareiden lisäksi minun pitää sylkeä tuppohin yhden päivän aikana ja lähettää ne sen jälkeen postissa. Ihan kuin olisin salainen agentti.

Joka sylkee ja näkee unia.



Ensi kerralla jotain sokeritoukista.
Kuittaan.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Lisää universumin viestejä

...tuli äsken! Vau. Enpä kerro mimmosia! Haa haa!
.
.
.
.
.

No kerronpa. Yritin vaan tehdä tästä kiinnostavampaa.


:(



Eiku en kerro. Alkoi masentaa. Koitetaanpa laittaa taas kuva niin masentaa vielä enempi.

Eiku en jaksa. Pelkkä ajatus riitti masentamaan.

Kiitos blogi, pilasit kaiken.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kevät



No siis voi hyvänen aika sentään. Astuin tietokoneeseeni ainoana toiveenani vaatimattomasti ladata kuvia.

Ensimmäinen ongelmani oli se, mihin kuvani laitan. Facebook? Kyllä. Ei. Facebookissa on paljon ihmisiä. Paljon. Paljon. Hieman tuntemattomiakin ihmisiä. En halua jakaa ihan kaikkea ihan kaikkien kanssa.

En myöskään halua valittaa Facebookin käytöstä. Siis voi hyvä herranperse. FB on antanut minulle ainakin 2 miljardia erilaista tapaa salata hommeleita. Olen vain itse niin laiska, etten jaksa näitä hommia opetella ja käyttää.

Nyt ei kuitenkaan ole aika alkaa luokittelemaan ihmisiä. LUOKITTELUJA ON JOKU IHA VITUSTI!

miehet/naiset, rumat/tyhmät, musanörtit/epä-ne,
joku/muu
lol

EI JAKSA!

Sitten aattelin että no laitetaanpa kuvat nopsaa tonne picasaa.
Ei mut hei
ei sinnekää voi ku sit kaikki näkee kaikki
laitanpa hei plokiin
picasan kautta
no enpä laita
ku
blogi ei osaa
jotain kamalaa
tapahtuu
koko ajan

ai ai
selkään alkaa sattua tuoli
vaihdan tuolia
toinen tuoli alkaa sattua
kyllästyttää olla koneella
kipua au
au
au

kuvien lataus

linkin kopsaus
sivun vaihto
linkin pasteus
sivun vaihto


väärän sivun avaus
väärän sivun avaus

linkin kopsaus
sivun vaihto
väärän sivun avaus
linkin pasteus
väärän sivun avaus
sivun vaihto

linkin kopsaus
sivun vaihto
linkin pasteus
väärän sivun avaus
sivun vaihto

väärän sivun avaus
linkin kopsaus
sivun vaihto
linkin pasteus
väärän sivun avaus
sivun vaihto

linkin kopsaus
väärän sivun avaus

sivun vaihto
väärän sivun avaus
väärän sivun avaus
väärän sivun avaus

linkin pasteus
väärän sivun avaus
sivun vaihto
väärän sivun avaus

jonka jälkeen blogger valitsee läpällä yhden random-kuvan
ei
vit
tu
pak
ko
ol
la
hel
pom
pi
kei
no
i
give
up

Antaisin vasemman keuhkoni piuhasta, jolla voisin vain siirtää kaiken datan suoraan päästäni tietskarille.

Hauskaa kevättä, pyllyperseet!

torstai 18. maaliskuuta 2010

Asiaa!

Tarkoitukseni olisi kirjoittaa tänne tänään Ajankohtaisia Pohdintoja Tänä Maaliskuisena Päivänä. Olen nimittäin ajatellut paljon jänniä ja mielenkiintoisia asioita. Minulla on kuitenkin ongelma: yleensä rento cooli hyväperse blogiteksti huononee, mitä enemmän sitä on etukäteen miettinyt.

Mitä tehdä?
Varsin visainen ongelma. Minun pitäisi nyt unohtaa, minkälaisia ajatusketjuja olen saanut etukäteen aikaiseksi ja rakentaa ne uudestaan.

Kokeillaanpa jotain satunnaista:

Ömmömmöö. Hajoitan aivoni palaisiksi ja kokoan ne uudestaan kasaan simsalabim ja muita taikasanoja, olkoon astrologit kanssani, suhisevia ääniä, shakroja lenelee ympäriinsä, LSD painautuu kainalosta hikikanavia pitkin hienpumppaamoon ja sieltä joo, eiköhän tämä jo riitä.
(Poliiseille: en oikeasti hallussapidä LSDtä.)

Tulee muuten pitkä teksti, anteeksi. Väritän sitä erilaisilla lihavoinneilla ja entterinpainalluksilla.

Asialista:
1. Muusikoiden rahallinen tukeminen
2. Antaminen ja saaminen
3. Ostokset

1.

Lempibändini on Absoluuttinen nollapiste. Minulla on, hmm, ainakin 5 heidän levyään fyysisessä muodossa. Kaksi näistä olen hankkinut uutena (noin 20 erkkiä tsibale). 3 on ale-levyjä eli noin 8e tsipale. Yhden levyn sisältö on kadonnut, kannet jäljellä. Tsibale.

Loput ovat datana tietokoneella. Datan olen saanut 1) kavereilta, 2) sukulaisilta ja 3) kirjastosta lainaamiltani levyiltä. Ne ovat siis laillisesti hallussani toisin kuin (seuraa mahdollisen rikoksen tunnustaminen) joku ehkä joskus warettamalla hankkimani levy. (Poliiseille: Ikään ole mitään warettanut. Käytin tätä vain esimerkkinä, koska warettaminen on niin yleistä nuorison keskuudessa.)

(Aargh, tylsää!)

En tykkää CD-levyistä. Onhan ne kansilehdet ihan tosihauska (blaablaa muka) selata sen yhden PERKELEEN kerran mutta sen jälkeen koko tuote on pelkkää rumaa muovijätettä, josta voisi ihan hyvin tehdä linnunpelättejä ellei niiden levyjen pitäisi seistä kirjahyllyssä statussymboleina.

Tai elleivät linnut olisi niin kivoja, ettei niitä tarvitse pelotella.


"Hei olen varis, kraak kraak" He he he he he he he he he.

Kuuntelenkin musiikkia pelkästään tietokoneelta tai iPodista. Silloin, kun kuuntelee musiikkia tietsikalta CD-levyltä, se suhisee niin paljon että alkaa vituttaa PERKELE. Siksi kuuntelenkin lähinnä niitä VANHOJA LEVYJÄ jotka ovat koneella JOISTA EI KUULU SIHINÄÄ enkä niitä uusia paskenpia, joita en voi koneelle kopsata ihan vaan sen takia, että olisi joku syy säilyttää sitä kamaa huoneessani.

Niin että minkä PERKELEEN takia minun pitäisi maksaa jostain niiden uudesta levystä JOKA KERTA SE JOKU VITUN 20 EUROA PERKELE (JOSTA SUURI OSA MENEE JOLLEKIN TYHMÄLLE LEVY-YHTIÖLLE) VAIKKA KÄVISINKIN AINA LEVYNJULKKARIKEIKALLA (JOKA EI OLE EDES LOPPUUNMYYTY) JA MAKSAISIN SIITÄ IHAN PIPONA
JA ONKO SE NYT IHAN VÄÄRIN ETTÄ OLEN KOPIOINUT NE LEVYT KONEELLE KUN EN NIITÄ MIHINKÄÄN JAA
ENKÄ TUOTA KADONNEEN LEVYN SISÄLTÖÄ SAA (ELLEI SITÄ LÖYTYISI KIRJASTOSTA) VAIKKA SIITÄ OLENKIN MAKSANUT HÄH JA PITÄISIKÖ MINUN NYT EETTISISTÄ SYISTÄ MAKSAA NOISTA KIRJASTOKOPSATUISTA LEVYISTÄ VAIKKA OSASTA ON PAINOSKIN LOPPUNUT NIIN EI NIITÄ EDES MISTÄÄN KOHTUUHINTAAN SAISI NIIN VOI JUMALAUTA VAIKKA OLETTEKIN HYVIÄ SOITTAMAAN JOTAIN HIPPITAIDEMUSAA NIIN EI SE PERKELE JUMALAUTA TÄMÄ ASIA NYT IHAN NÄINKÄÄN VOI MENNÄ PERKELEEN PERKELE KIRVES PYLLY RAIVOA AARGH AARG


Kirjoittajan akuutin mielenterveysongelman takia esitämme loppuosan tavalliseen tapaan tiivistetyssä muodossa.

2.

MIKSI MUKA MIES SAA JA NAINEN ANTAA? MITEN VOI ANTAA REIKÄÄ ELI JOTAIN, MISSÄ EI OLE JOTAIN? HÄH? JOS APINA LAITTAA BANAANIN LAATIKKOON NIIN KUMPIKOHAN SIINÄ ANTAA: APINA VAI LAATIKKO? JOS TUNGET SORMEN KORVAAN NIIN MITÄ SE SORMI SIINÄ MUKA SAA? Paitsi tietenkin vähän vaikkua. JA KUN SORMI VIELÄ ITSE PURSKAUTTAA KORVAAN OMAA VAIKKUA NIIN LOGIIKKA MUUTTUU VIELÄ KÄSITTÄMÄTTÖMÄMMÄKSI. MITÄÄÄ AAARHGGHGGH PERKELE EN KESTÄ

RAIVOKASTA VÄKIVALTAA JA RIVOILUA JA HUUTOA

Case closed. Jos joku vielä haluaa väitellä aiheesta, olen valmis opettamaan hieman arkipäivän fysiikkaa "saamalla" hieman haavaa puukollani.
(Poliiseille: minulla ei oikeasti ole puukkoa eikä rikoksen suunnittelu ole vielä rikos.)

3.

Öö. Ihmiset käyvät joskus kaupoissa ostamassa kamaa, mitä eivät tarvitse. Sitä kutsutaan shoppailuksi. Itse vahingossa harrastin tätä eilen. Luulen sen johtuvan jonkin sellaisen puutteesta, mitä en enää saa ns. säännöllisesti.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Vitsejä

Tänään on vähän sellainen "tänään vähäsen vituttaa" -päivä joten ajattelin piristää itseäni kertomalla internettiin vähän vitsejä. Numeroin ne, koska sitä minä täällä aina harrastan. Perkele.

1. Aino meni kauppaan ja osti ihan sikana karkkia. Kotona hän istui tietsikalle ja söi karkkia. Pian hän oli huomaamattaan syönyt niin paljon karkkia, että naapurin setä sai tuomion raiskauksesta.



2. Aino oli internetissä ja löysi sivun, jossa kerrottiin uskonnoista. Aino innostui kauheasti ja liittyi kaikkiin maailman uskontoihin. Kohta kaikkien uskontojen pääjehut suuttuivat ja tappoivat Ainon kostoksi.


3. Aino ja hippi kävelivät kadulla. Aino sanoi "mennään McDonaldsiin" mutta hippi sanoi EI! Aino sanoi, että enpäs olisi halunnutkaan kun vaan sinun kiusaksesi sanoin. Hipin pää räjähti.


keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Sis. liian tylsiä, pitkiä ja yksityiskohtaisia asioita elämästäni ja potentiaalista huuhaata

Minulle on sattunut hassuja juttuja viime aikoina. Tiedättehän semmoisia juttuja, että ajattelee jotain ja sitten tapahtuu heti jotain siihen liittyvää. Hipit kutsuvat niitä [en nyt muista niin tämä lause on turha]ksi.

Näitä on tullut paljon. Olen hieman hämilläni. Seuraa lupaamani tylsyys eli yksityiskohtainen selostus.

1. Kävelin S-Marketissa ja kuuntelin iipodista Tommi Liimatan kappaletta Aiheet.Topics. Biisissä laulettiin "Kun tekee mielesi nopeaa ateriaa, valite pussikeitto: parsaa tai kaneliperunaa" juuri samaan aikaan kun kävelin PUSSIKEITTOHYLLYN OHI!

Hui! Kummituksia! (Lisähuomautuksena: kauppa on aika iso enkä kuuntele tätä kappaletta usein.)

Tämä sama on tapahtunut kahdesti. Kahdesti!

2. Joku muu juttu, mitä en nyt muista

3. Olin kuntosalilla (pakon takia ja ekaa kertaa) ja katselin kateellisena, kun kaikilla muilla oli hienot iipodit ja kuulokkeet. Itse jouduin kuuntelemaan radiosta Suurlähettiläitä, koska en ollut varautunut. Iipodin omat kuulokkeet olivat kadonneet ja Kossit niin hajalla, ettei niitä voisi käyttää. Muutenkin aika epäkäytännölliset bodailumielessä.

Matkalla kotiin Kampin metroasemalla hankasin kiroillen Kossieni johtoa, että ne päästäisivät äänen kulkemaan vasempaan korvaani. Päätin että nyt perkele ostan sellaiset hienot 50 euron nappikuulokkeet, joita voisi salillakin käyttää, ei tämä ole ihmisen elämää.

Sitten

huomasin

yhden penkin takana kasan johtoja, jotka... hetkinen! Siinähän on Ipodin kuulokkeet! Ja joku muu random-johto! What le shit?

Katsoin ympärilleni. Kukaan ei ollut ryntäämässä niitä kohti. Siirryin puoli metriä lähemmäs kuulokkeita ja mietin, voisinko tehdä tämän kammoittavan rikoksen ja anastaa nämä tuntemattomasta syystä hyljätyt johdot. Päätin, että kohtalo aivan selvästi asetti nämä johdot tähän minua varten, ja tungin ne taskuuni. Ipodin kuulokkeet ovat sitäpaitsi ihan paskat eli tuskin ketään kauheasti haittaa.



Mitä tämä kaikki voi tarkoittaa? Olen rajannut vaihtoehdot kahteen:

a) universumi lähettelee minulle viestejä

b) olen viettänyt liikaa aika keskenäni, minkä takia kiinnitän huomiota sattumiin, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä kohtalon kanssa. Haluan kokea ne Suurina Merkittävinä Merkkeinä, koska olen vähän hukassa itseni kanssa. Olisi helppoa, että jyniversumi vain käskisi ostaa pussikeittoa ja pölliä kuulokkeita, eikä tarttisi itse miettiä, mistä digaa ja mikä on meikän juttu.

Veikkaan aa.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Sokeritoukkien ja vessan kuulumisia

Sain tuossa taannoin muinoin männäviikolla jonkun aivokohtauksen, jonka seurauksena pesin vessan. Tämä johtui pelkästään siitä, että työpaikkailmoitukseni ei ole poikinut yhtään varteenotettavia (tai siis yhtään) hakemuksia. Nyt kaikki hei hakemaan! Kivaa! Töitä! Vessansiivousta!

Hitsisti harmittaa, kun en ehtinyt (välittänyt) käyttää kameraani siellä ennen tätä tylsää tapahtumaa, sillä pölyt ja muut vessan hauskat jätökset olivat muodostaneet melko jänniä kasautumia ympäri sokeritoukkain asumusta. Koska ne olivat sanoinkuvaamattoman jänniä, en nyt kuvaile niitä sanoilla. Olisitte itse olleet paikalla, laiskat paskat.

Tekoni jälkeen kauhu valtasi sydämeni: sokeritoukat! En kai vain vahingossa... TAPPANUT NIITÄ FAIRYPÄISSÄNI? Oh no!

Vastaus: en. Siellä ne vieläkin vilistävät.

Tätä tarinaa voin sitten satojen vuosien päästä lukea täältä lapsenlapsenlapsenlapsilleni.

torstai 11. helmikuuta 2010

Palkataan

2 siivoojaa

Työnkuva:
Ensimmäisen siivoojan työ on projektiluonteinen. Tehtävänä on järjestellä huoneessani oleva irtaimisto niin, että löydän kaiken haluamani hetinyt, kun tarvitsen, ja helpottaa samalla kakkos-siivoojan työtä. Tai ei helpottaa, vaan katsoa metallipiikkipäisen nahkaruoskan kanssa, että hommat tulevat tehdyiksi.

Toinen hoitaa juoksevat tai tippuvat asiat, kuten kukkaruukut, randomroskat, paperien oikeaoppisen kierrätyksen, biojätteiden toimittamisen pois nukkumisneliöistä, kierrätettävien vaatteiden viennin kierrätyskeskukseen, vessan peseminen vahingoittamatta sokeritoukkia, sekä muita.

Palkkaus: orjatyön TES


Kirjastokirjojen uusija ja palauttaja

Tehtävänäsi on hoitaa web-pohjaista kirjastokirjojen uusimista ja lopulta kirjojen, levyjen ja leffojen fyysinen palautus. Lainaamisen hoidan itse. Työssäsi joudut myös toimimaan AK-tukihenkilönä (anonyymit kirjastonväärinkäyttäjät).

Hakijoilta odotan luotettavuutta (ei vuoda PIN-koodejani tai lainaamiani rivoja teoksia julkisuuteen), kaupallista, tietotekniikan ja psykologian korkeakoulututkintoa sekä Helmet-käyttöjärjestelmän tuntemusta.

Palkka: provisio säästetyistä sakkomaksuista


Kaupankäyntiassistentti

Hoidat kaupassakäynnin puolestani välttäen heräte- ja krapulaostoksia (paitsi jos olen ihan kauhean krapulassa tai raskaana tai kuolemaisillani). Hoidat maksut omasta pussistasi.

Hakijalta odotan paksua lompakkoa ja pohjatonta tyhmyyttä.
Palkkaus maksimissaan -1000 euroa kuukaudessa.


Sijaisminä

Käyt puolestani töissä, tylsillä luennoilla, tenteissä, vankilassa, aamulenkillä, treffeillä, synnyttämässä lapsia, haudassa, vaikeissa kirurgisissa leikkauksissa ja muissa inhottavissa jutuissa, mitä nyt tuleekaan. Tarvittaessa annat niskahieronnan.

Sinun on oltava identtinen kaksoisolentoni, jotta kukaan ei epäile mitään.

Palkkaa et saa. Tämä on kutsumusammatti.

OTSIKKO

Minua ärsyttävät joskus blogit, joista ei tajua, miksi ne on kirjoitettu.

Minua ärsyttäviä muita asioita:

- Oman itsensä satuttaminen esim. lyömällä jonkun hermokkaan kohdan kovaan asiaan, taulun tiputtaminen kirjahyllystä päähän ja niin etiäpäin.

- Joku nerokas pikkujuttu, mitä mietin tänään mutta en enää muista sitä vaikka sen takia aloin tätä koko juttua kirjoittamaan. Luotan siihen, että kirjoittamalla se palautuu mieleeni ja voin pitää juhlat.

- Öö... kyllä vielä varmasti joku juttu ärsyttää. Hmm.. Niin! Se, kun aina välillä miettii jotain hassua pikkujuttua, eikä kirjoita sitä ylös, niin sitten ei voi kirjoittaa siitä blogiin eikä pitää juhlia.

- Vakavat rikokset, esim. murha

- Seksi

- Tsuppaduiduidui... Öö... Kirjoittaminen? Välillä ainakin. Nyt se olisi kivaa mutta olen näköjään rajannut aiheen niin, että en pysty jatkamaan sen harrastamista pitkään. Mur, tuhma minä!

- Se, että hyvä mieli johtaa yleensä lisään hyvään mieleen ja paha mieli lisään pahaan mieleen. Miksi näin on? Sen pitäisi mennä toisinpäin: jos on paha mieli, tulisi hyvä mieli, ja jos... heeeeetkinen!

- Se, että kolmoispisteitä käytetään liikaa. Niiden käyttäminen on vain niin hauskaa!

- En tiedä onko vaan sana. Vai onko se vaan vain vaiko vain kirjoitusvirhe? Yhdessä pelissä oli tyyppi nimeltä Vaan. Se voi aina sanoa: Minä Vaan. Ha ha. Ha ha. Ha ha. Paitsi ei voi, koska se olisi vammaista eikä tarkoittaisi mitään ja se oli muutenkin joku japanilainen fantasiahäiskä niin tuskin se alkaa suomea puhumaan. Paitsi jos alkaisi, varppina sille annettaisiin anteeksi huono suomi, koska onhan se hienoa, että joku fantasiapelihahmo alkaisi opetella puhumaan suomea. Miettikää nyt! Meidän ihan omaa suomea! Vau.

Mikäköhän kuva ei-sopisi tähän tekstin liitteeksi tarpeeksi... huonosti? Ontuuko edellisen lauseen logiikka? En jaksa itse miettiä, joten kertokaa.

Riittää varmaan randomiudeksi se, että tää on Lahest.

tiistai 26. tammikuuta 2010

Sokeritoukat



En ymmärrä, miksi ihmiset vihaavat sokeritoukkia. Minusta ne ovat ihan söpöjä! Ne vaan vilistelevä around niin suloisesti aina kun hakkaan veskin valon päälle. Sitä tulee olo, että ah onpa minulla valtaa. Jos en olisi omin käsin rakentanut tätä taloa 1920-luvulla, niillä hassuilla veijareilla ei olisi kotia. Jos en sytyttelisi valoa, ne eivät pääsisi tanssimaan hassua tanssiaan.

Ne ovat niin hassuja. Erikokoisia, hassuja veijareita. Jos erottaisin ne toisistaan, voisin antaa niille nimet. Nyt ne ovat kaikki vain Simo ja tytöt Piia.