Mietin tässä taannoin, haluanko tehdä blogistani henkilökohtaisen vai sellaisen, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Ensiksi ajankohtaisblogi tuntui paremmalta, koska yksityiselämän esitteleminen on julkkisten hommaa.
Pian muistin, ettei minulle enää tule hesaria eli enhän minä tiedä ajankohtaisista asioista mitään. Mutta eipä siinä mitään, kirjoitushätä keinot keksii: ajankohtaisia uutisia voi myös kaivella vaikka bussista kuuntelemalla ihmisiä salaa.
Menin bussiin ja koitin kuunnella mutta kaikki olivatkin ihan hiljaa. Pieni poika hakkasi mummoa puukolla mutta äiti ei sanonut mitään. Mies puristeli naisten takapuolia mutta he pitivät suunsa supussa. Mafiapomo hakkasi teini-ikäistä poikaa rautatangolla, joku yritti jäädä pois ikkunapaikalta, kuski oli humalassa ja kaikki olivat hiljaa kuin kuolleet tyypit.
Sitten huomasin "Älä kailota" -kampanjan. Palaset loksahtivat paikalleen. Loksahtelua ei kestänyt erityisen kauan, koska palasia oli vain kaksi. Palapelin lopputuloskin oli aika ennakoitavissa, koska kahden palan palapelissä kummassakin palassa on puolet.
Blogistani olisi siis tuleva henkilökohtainen, huokasin kauhusta. Enää ei auttanut muu kuin alkaa elää henkilökohtaista elämää. Vielä ei ole tapahtunut mitään, joten kirjoitan tästä aiheesta ehkä ensi kerralla. Ta-taa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti