Nyt on pakko kirjoittaa, koska tuo edellinen teksti on ihan sairaan ärsyttävä enkä halua, että se on tässä ensimmäisenä esillä silloin, kun Jack Black tulee lukemaan blogiani. Tiedän, että se päivä on lähempänä kuin koskaan - varsinkin nyt, kun mainitsin Jack Blackin. Kun Jaska ensi kerran guuglailee nimeään, hän löytää varmasti tiensä myös tänne ja on ihan sillee "uuh mikä ihana blogi" ja lähettää minulle karkkia.
En tiedä, onko jenkeissä kauhean hyviä karkkeja. Ne syövät siellä vain jotain tylsiä hedelmäkarkkeja ja suklaata. Siiri kerran sai jenkkikarkkeja, eikä se suklaa ainakaan ollut kauhean namskulia. Vaikka voihan niillä olla enemmänkin jotain suklaita mutta se kyseinen ainakin oli ihan pierujen makuista. Eivätkä syö salmiakkia (paitsi ehkä ne alkoholisoituneet suomalaisemigrantit tekevät siellä jotain kotipolttoista salmiakkia mutta tuskinpa sitä kaikissa kaupoissa myydään).
Nyt Jack Black on varmaan kauhean loukkaantunut, kun haukun kauheasti jenkkikarkkeja, eikä sitten lähetäkään minulle mitään. Ja veikkaan, että Jack Blackin kokoisella kaverilla on aika läheinen suhde karamelleihin, joten tämä on nyt vähän sama kuin haukkuisin hänen äitiään. En kyllä haluaisi haukkua hänen äitiään mutta hänen vaimoaan voisin. Se muija on liian hyvännäköinen! Ei varmasti ole yhtä hauska kuin minä.
No nyt Jack viimeistään suuttui, eikä lue pidemmälle eikä näe tyhmiä öö hommajuttujani eikä ikinä ajattele et vau mikä blogi vaan et "hyi mikä paskablogi miks opettelin suomea tän takia ja ai on olemassa tollanen käännösjuttu niin ei ois ikinä tarvinnu edes opetella suomea eli ihan paskaa kaikki tämä vaiva ja mikä siitä palkkana voi jumalauta tapan itseni".
Mutta muistakaa Jack ja te muutkin ihmiset ja lukutaitoiset eläimet: itsemurha ei ole mikään hyvä vaihtoehto ikinä. Aina voi muuttaa mieltään paitsi kuolleena (kai).
(Tekevätkö eläimet itsemurhia? En tiedä, eikä oikeastaan kiinnosta niin paljon, että jaksaisin etsiä tietoa.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti