torstai 11. helmikuuta 2010

OTSIKKO

Minua ärsyttävät joskus blogit, joista ei tajua, miksi ne on kirjoitettu.

Minua ärsyttäviä muita asioita:

- Oman itsensä satuttaminen esim. lyömällä jonkun hermokkaan kohdan kovaan asiaan, taulun tiputtaminen kirjahyllystä päähän ja niin etiäpäin.

- Joku nerokas pikkujuttu, mitä mietin tänään mutta en enää muista sitä vaikka sen takia aloin tätä koko juttua kirjoittamaan. Luotan siihen, että kirjoittamalla se palautuu mieleeni ja voin pitää juhlat.

- Öö... kyllä vielä varmasti joku juttu ärsyttää. Hmm.. Niin! Se, kun aina välillä miettii jotain hassua pikkujuttua, eikä kirjoita sitä ylös, niin sitten ei voi kirjoittaa siitä blogiin eikä pitää juhlia.

- Vakavat rikokset, esim. murha

- Seksi

- Tsuppaduiduidui... Öö... Kirjoittaminen? Välillä ainakin. Nyt se olisi kivaa mutta olen näköjään rajannut aiheen niin, että en pysty jatkamaan sen harrastamista pitkään. Mur, tuhma minä!

- Se, että hyvä mieli johtaa yleensä lisään hyvään mieleen ja paha mieli lisään pahaan mieleen. Miksi näin on? Sen pitäisi mennä toisinpäin: jos on paha mieli, tulisi hyvä mieli, ja jos... heeeeetkinen!

- Se, että kolmoispisteitä käytetään liikaa. Niiden käyttäminen on vain niin hauskaa!

- En tiedä onko vaan sana. Vai onko se vaan vain vaiko vain kirjoitusvirhe? Yhdessä pelissä oli tyyppi nimeltä Vaan. Se voi aina sanoa: Minä Vaan. Ha ha. Ha ha. Ha ha. Paitsi ei voi, koska se olisi vammaista eikä tarkoittaisi mitään ja se oli muutenkin joku japanilainen fantasiahäiskä niin tuskin se alkaa suomea puhumaan. Paitsi jos alkaisi, varppina sille annettaisiin anteeksi huono suomi, koska onhan se hienoa, että joku fantasiapelihahmo alkaisi opetella puhumaan suomea. Miettikää nyt! Meidän ihan omaa suomea! Vau.

Mikäköhän kuva ei-sopisi tähän tekstin liitteeksi tarpeeksi... huonosti? Ontuuko edellisen lauseen logiikka? En jaksa itse miettiä, joten kertokaa.

Riittää varmaan randomiudeksi se, että tää on Lahest.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti