Sain tuossa taannoin muinoin männäviikolla jonkun aivokohtauksen, jonka seurauksena pesin vessan. Tämä johtui pelkästään siitä, että työpaikkailmoitukseni ei ole poikinut yhtään varteenotettavia (tai siis yhtään) hakemuksia. Nyt kaikki hei hakemaan! Kivaa! Töitä! Vessansiivousta!
Hitsisti harmittaa, kun en ehtinyt (välittänyt) käyttää kameraani siellä ennen tätä tylsää tapahtumaa, sillä pölyt ja muut vessan hauskat jätökset olivat muodostaneet melko jänniä kasautumia ympäri sokeritoukkain asumusta. Koska ne olivat sanoinkuvaamattoman jänniä, en nyt kuvaile niitä sanoilla. Olisitte itse olleet paikalla, laiskat paskat.
Tekoni jälkeen kauhu valtasi sydämeni: sokeritoukat! En kai vain vahingossa... TAPPANUT NIITÄ FAIRYPÄISSÄNI? Oh no!
Vastaus: en. Siellä ne vieläkin vilistävät.
Tätä tarinaa voin sitten satojen vuosien päästä lukea täältä lapsenlapsenlapsenlapsilleni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti