torstai 12. maaliskuuta 2009

Anteeksi: Uniblogi

Tiedän, että kaikki miinus 10 lukijaani lopettivat tämän lukemisen otsikkoon, koska ketään ei oikeasti kiinnosta kuulla muiden ihmisten unista. Ikinä. Nyt on kuitenkin semmoinen olo notta voisinpa kertoa kaikille hieman äskeisestä unestani, kun se oli kerta niin hassu.

Kyse oli krapulaisesta päiväunesta, jotka ovat lempiuniani. Näissä sisällön kontrollointi tapahtuu kaikkein helpoimmin. En kyllä kauheasti harrasta sellaista, koska en ole niin hyvä keksimään sisältöä omiin uniini kuin minä itse.

Krapulaiseen ihmepäiväuneen tarvitaan aivan tietynlaiset olosuhteet, joista en ole ihan täysin selvillä. Empiirisissä tutkimuksissa olen kuitenkin havainnut, että tarvitaan ainakin massiivinen, parhaassa tapuksessa viskillä ja kirkkailla hankittu kokovartalokrapula. Ensimmäisen heräämisen jälkeen lisätään nestettä sekä ruokaa. Sekoitetaan hieman ja asettaudutaan takaisin sänkyyn makuuasentoon. Tämän voi tehdä joko pian ensimmäisen heräämisen jälkeen tai odottaa pidempään, kuten tänään tein tällä kertaa. Tämän jälkeen syntyy eräänlainen omituinen valveen ja unen välitila.

Mennään sitten sisältöön.

Mies makaa kadulla. Hänellä on monta metriä pitkät penis, varvas ja sormi, jotka osoittaisivat ylöspäin, jos hän pystyisi liikkumaan mutta niiden takia hän ei voi kuin maata kadulla. Näyn takia alan nauraa holtittomasti, mikä herättää minut ja tajuan nähneeni unta.

Kuva oli kuitenkin niin hauska, että jatkan nauramista, ja herään uudestaan tajuten, että tämäkin oli ollut unta.

Minulla on silmät kiinni ja huudan poikaystävääni Listoa. Hän on samassa huoneessa tietokoneella, ja kerron hänelle unestani vieläkin nauraen. Herään taas ja tajuan TAAS nähneeni unta. Huudan Listoa uudestaan, ja nyt hän on samassa huoneessa mutta lattialla askartelemassa (hyvin tyypillistä miehille). Kysyn häneltä, onko hän ollut huoneessa koko ajan ja hän vastaa kyllä. Kerron hänelle hassusta unestani ja miehestä. Hänkin nauraa. Jatkan uniani, välillä heräillen kysyäkseni Listolta, olenko kertonut hänelle jo unestani. Vastaus on aina kyllä.

Myöhemmin herään oikeasti, huudan Listoa ja kysyn häneltä, onko hän käynyt huoneessa ja olenko kertonut hänelle hassusta unestani. Hän kertoo, ettei ole käynyt huoneessa koko aikana, kun olen nukkunut. Minua hieman kyrsii, kun joudun vielä kerran kertomaan hänelle hassusta unestani mutta onneksi se on hänen mielestään edes vähän huvittava.

Tapahtui paljon muutakin, esimerkiksi hyvin erotiikkapainotteisia juttuja joihin liittyy keski-ikäisiä miehiä saunassa firman bileissä. En kuitenkaan halua ajaa pois enempää lukijoita, sillä tämän tekstin aikana lukijamäärä on tippunut lähemmäs miinus sataa. Ja tämähän on perhe-blogi. Ja sit kans käsii alkaa väsyttää ja pitää mennä Facebookkiin katsomaan, onko joku tykännyt statuksestani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti